Luonnossa esiintyvät hapot ovat lähes aina karboksyylihappoja. Esimerkiksi Suomessa erittäin yleinen nokkonen käyttää polttiaispiikeissään karboksyylihappoa pitääkseen loitolla sitä uhkaavat eläimet.
Karboksyylihapon tunnistaa karboksyyliryhmästä -COOH. Karboksyylihapoissa on aina yksi tai useamoi karboksyyliryhmä. Kyseinen ryhmä muodostuu kahdesta happiatomista sekä vety- ja hiiliatomista. -COOH ryhmä tekee karboksyylihapoista samalla myös alkoholeja.
Karboksyylihappoja, joiden hiilivetyosa on samanlainen kuin alkaaneilla, sanotaan alkaanihapoiksi. Jos alkaanihapon molekyylissä on vain yksi karboksyyliryhmä, sanotaan happoa monokarboksyylihapoksi.
Karboksyylihapot nimetään lisäämällä hiiliketjunimen loppuun happopääte.
Karboksyylihappoja löytyy omansa lähes jokaiseen tarkoitukseen. Yleisimpiä -happoja ovat luonnossa usein tavattava muurahaishappo eli metaanihappo, jota nimensä mukaisesti muurahaiset käyttävät puolustautuessaan uhkatekijöiltä. Yllättävän monet eliöt käyttävät jonkinlaista karboksyylihappoa puolustautumiseen.
Karboksyylihapoista tekee happoja se, että ne voivat luovuttaa vesimolekyylille vetyionin.
Jos karboksyylihappo on lyhytketjuinen se on kiinteä, jos taas pitkäketjuinen niin nestemäinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti